Pistinpä postauskuvaksi tuollaisen kaaoskollaasikuvan josta tarkkasilmäinen voi bongata keittiön kaappini.Kaapeissani nimittäin asustaa hallittu kaaos ts. kaaos hallitsee kaappeja, en minä. Suomeksi sanottuna niissä on ainainen epäjärjestys.
Kun kuulette sanan L.O.M.A ja S.I.I.V.O.U.S, juoskaa karkuun (tai sitten vasta kun olette lukenut tämän postauksen).Se merkitsee juuri sitä, järjestelyä, kevyttä pölyjen pyyhintää...Lopuksi tungen arabiani,iittalani sun muut made in france-lasini takaisin suunnilleen samassa järjestyksessä ja paiskaan kaapin oven kiinni. Thats It! Kuuntelematta Isännän vikinää tavaran tarpeellisuudesta/tarpeettomuudesta(yleensä jälkimmäistä). Tämä toistuu joko neljännesvuosittain, puolivuosittain ja jos oikein innostuu niin jopa kuukausittain.
Tietenkään ei tule kysymykseenkään että isäntä siivoaisi juuri NÄMÄ kaapit(ja pari muuta). Siivotkoon omat varastot(joihin taas MINÄ en saa koskea) liiterinsä,autonsa... Kas näin säilyy avioliitoossa Kauhun Tasapaino.
Miten Tsaikka kuuluu tähän? Joku Liisa Pielavedeltä kysyy.
Kuuluu kyllä. Tsaikka nimittäin asustaa osan vuodesta tai siis koko ajan tuolla Hallitun kaaoksen keskellä.
Sain AHAA-elämyksen lukiessani 70-luvulta, Päivää! mainiosta ja hauskasta postauksesta Tsaikka-laseista.Kurkkasin varovasti keittiön kaappiini kun muistelin että jotain tuon näköistä lasia siellä on...Varovasti siksi, etten saisi lautasista päähän.
Jep, punavalkoinen pahvi-ja styroksipakkaus siellä pilkoitti iloisesti kuin Joulupukin nenä. Avasin henkeäpidätellen laatikon että ovatko Tsaikkalasini vielä ehjät vai onko joku (minä) rikkonut ne. Taas Jep, ehjät olivat ja pölyttömätkin, kiitos alkuperäisen pakkauksen antaman suojan. En muista tarkalleen milloin ostettu. Ei ihan eilen kuitenkaan eli on vanhempaa tuotantoa.Varovaisesti muistelisin näiden olevan 80-luvulta.
Sitten aloin leikkiä Tsaikka-paparatsia ja ottamaan kuvia vähän joka kulmasta. Hyvä kun en pudottanut pöydältä.
Tsaikka-lasithan ovat kaikille tutut kuuman juoman juomiseen, esim. glögin. Meillä näitä on käytetty(varovasti) Jouluna juurikin glögin juontiin; aah, se tunne kun tulet talvipakkasella illalla hautausmaalta, kiehautat äkkiä hyvää glögiä kattilassa, kaadat varovasti lasiin, lisäät rusinat ja mantelilastut ja juot varomattomasti polttaen tietenkin suusi....SE TUNNE!
ps.tarina jatkuu...Story going on(tai engl. sinnepäin).
2 kommenttia:
Minä tykkään noiden lasien designista, mutta voi kun niistä on hankala juoda. :( Siis se, mistä pidetään kiinni (se 8 :D ), se sattuu sormiin. :( Ihanat kyllä muuten. :)
Toi on kyllä niin totta...hmm... ehkäpä se on yksi syy miksi niitä käytetään niin harvoin, eli kerran vuodessa :) Ja kiitos taas kerran kommentistasi Madame <3
Lähetä kommentti