Kuvassa isäni on kotitilallaan Maalla hevosensa kanssa. Muistan miten isäni kertoi että hänen hevosensa tuli heti isäni luo kun näki tämän,seurasi kuin koira jopa pirttiin asti.
Hyvää Isänpäivää sinne jonnekin ❤️🕯
Kuvassa isäni on kotitilallaan Maalla hevosensa kanssa. Muistan miten isäni kertoi että hänen hevosensa tuli heti isäni luo kun näki tämän,seurasi kuin koira jopa pirttiin asti.
Hyvää Isänpäivää sinne jonnekin ❤️🕯
12 kommenttia:
Oma isäni kuoli 1972 keuhkosyöpään joka oli levinnyt kaikkialle, Olin silloin (keväällä) 6-vuotias ja isän hautajaiset ovat viimeinen kerta kun olen itkenyt, en tiedä mistä se johtuu. Äijällä ja ja mutsilla oli 13 vuotta ikäeroa, isä oli sodan käynyt mies, kaukopartio ukkoja ja kotiutettin kun kranaatin sirpaleet ruhjoivat polven joten hänellä oli proteesi polvesta alaspäin. Muutamia muistikuvia, mm. sen että sain kaikki mitä halusin (kolme tyttöä ennen mua, äijä halus poikalasta) ja sen että äijä (osasi viittä kieltä) opetti mua kiroilemaan venäjäksi mistä mutsi ei tykännyt yhtään.
Kiitos Peppone kun kerroit isästäsi 💗, meillä kaikilla on omat muistot,isistämme joita vaalimme. Itse olin Isän tyttö ja aina isäni mukana , aikuinen jo kun isäni kuoli, hänellä oli kaikenlaisia vaivoja. Muistan isänisäni joka oli alunperin kotoisin Repolasta, puhui venäjää ja lauloi, hänellä oli komea ääni.
Minunkin isäni on kuollut jo vuosia sitten. Olin myös isäni tyttö. Vein kynttilän haudalle.
Hyviä muistoja isästä ja hevosesta ❤️ Minulla on isä vielä elossa mutta vanha ja huonokuntoinen kuten äitinikin. Hyvää uutta viikkoa, Päivi!
Minunkin juureni ovat Karjalassa ja juuri isän puolelta. En voi sanoa olleeni isän tyttö. Vasta aikuistuttani suhteemme lämpeni, ja hyvä niin.
Oma on onneksi hengissä. Isänpäivä ja äitienpäivä ovat tärkeitä päiviä.
Nila💗🕯
Rita A kiitos samoin!💗
Ritavuoren juurella ja rekut💗Hyvä niin!
sami💗Kyllä👍🏻
Isä ja hevoset ovat toinen tärkeä asia elämässäni. Minusta tuli heppatyttö jo 2-vuotiaana, kun sain matkustaa pellolta hevosen selässä kotiin. Vaadin päästä aina hevosenhakureissulle ja olin valmis kävelemään loputtomalta tuntuvan matkan, että pääsin hevosen selässä takaisin.
Ratsastamisen lopetin tämän vuoden alussa.
MarMa kuulostaa ihanilta muistoilta😍Maalle oli kyllä ihana aikoinaan mennä kun siellä oli hevonen,tosin se oli työheppa jolla ei paljon ratsastettu mutta sukia sai ja joskus pääsi selkäänkin. Itse en ole koskaan aktiivisesti ratsastanut, kuitenkaan, erinäisistä syistä.
Lähetä kommentti