Pepe
Pepeen oli iskenyt selittämätön kaipaus. Ja sillä kaipauksella oli nimi Esmeralda. Riitaisissa tunnelmissa he olivat viimeksi eronneet ja kaunis Esmeralda oli lähtenyt Pepen saattelemana Suomeen. Vienon Pomelon ja appelsiinin tuoksuinen hajuveden tuoksu väreili vielä huoneessa missä Esmeralda oli yöpynyt. Tuolille unohtuneessa pitsihuivissa oli vielä hänen hajuvetensä ihana hedelmäinen tuoksu! Supermarketin hedelmälaarilla missä oli kasoittain appelsiineja ja pomeloita, oli Esmeraldan muisto.
Pepe huokaisi, niin posliinityttö oli rakastanut appelsiiineja, kiloittain oli Pepe niitä hänelle kuorinut ja appelsiinin mehukkaita paloja Esmeraldan suloiseen suuhun niitä suikkinut....Ei merkinnyt nyt muut senjoriitat mitään! Yhtäkkiä Pepe ryhdistäytyi. Mustat viikset värähtivät. Hän lähtisi Suomeen! Luo Esmeraldan! 🧡🧡🧡🧡🧡🧡
🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊🍊
SusPetal heitti taas viikon 11 Krapu haasteen!
Viikolla 11 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Keksi kuvasta sadan sanan oma tarina, älä anna minun tarinani vaikuttaa! Sunnuntaisin ilmestyy aina SusPetalin blogissa uusi krapuhaaste.Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
2 kommenttia:
Unohtumaton kaunis Esmeralda kuin Notre Damen kellonsoittajassa. Eihän sellaista Pepe tietenkään voi päästää yksin elämään Suomessa vaan perään on lähdettävä. Jatko-osaa odottelen.
Esmeraldahan on kietonut Pepen pikkusormensa ympärille noin vain. Paluu suomeen antaa odottaa jatkoa....👍
Lähetä kommentti